Kutsut tätä elämäksi vaikka ole en, täydellistä suoristusta tehnyt itsekkään ♥

Olis kiva, jos saisin aikaan lyhyitä postauksia monesti viikossa. Ikäväkyllä en saa. Muutenkin postaukset usein viivästyvät hitaan koneen takia, pahoitteluni siis siitä.

Nyt viedään siis viimeisiä päiviä joulukuusta, ja jouluaattokin kovaa vauhtia lähestyy- jee ! Ihan hassua että huomenna muka olis jo kauan odotettu joulu. Me ollaan koitettu joka vuosi päästä joulupukin kuumalle linjalle, mutta eipä ole vielä tärpännyt, mietittiin Hannan kanssa että pitäiskö vieläkin vaan yrittää. Sitten siihen ruutuun tulis ensin ilmotu, että " Irmeli 6v Tampere " jonka jälkeen " Hanna 17v Raisio " :D Olishan se vähän huvittavaa mutta SILTI !

Koulukin tosiaan starttasi viimeisen kerran tältä erää lauantaina, eli eilen. Todistus oli hyvä, keskarvo 7,9. Hassua tässä on se, että seiskan joulutodistuksen keskiarvo oli 7,7 ja kevään 7,8. Se siis pikkuhiljaa nousee nolla piste yhdellä :) Kasin päättötodistukseen odotan sitten tasan kasia, hehe :)

Tänään on jännät paikat tiedossa, nimittäin hiustenväri taas vaihtunee. Tälläerää väri ei olekkaan se perinteinen vaalea, ruskea, eikä mustakaan. Tälläkertaa ostinkin violetin väripaketin. Onhan mulla jo sinistä ollu, mutta nyt kun kuvista kattelee, ni nehän oli aika rumat :D Katotaan nyt, miltä liila sitten näyttäisi
(toivottavasti ihan helvetin hyvältä !!)

Hiusvärin ostin Turusta, kun perjantaina hihhuloitiin koulun jälkeen Annankanssa siellä. Oli kyllä tosi hauskaa ainakin mulla, toivottavasti Annallakin :) Istuttiin kiinalaisesa reilut kaks tuntia, jonka jälkeen suunnattiin suoraan Spice Icen jonoon, heh. Kiinalaisessa oli kyllä hurjan hyvää ruokaa, enkä ookkaan ku muutaman kerran aijemmin kiinalaisessa käynyt. Istuskeltiin myös varmaan vähintään tunti Suomalaisessa kirjakaupassa lukemassa hirviö- ja virkkauskirjaa :)

 Voipi olla, että hiustenvärjäilystä tulee jotain kuvamateriaalia, ehkä jopa videota, mutta ellei, niin hyvää joulua ja palaillaan taas joulun jälkeen ! :) ♥♥♥♥♥♥

♥ veera

Veera isosiskon silmin ♥

Siitä on jo aikaa, kun Veera pyysi mua kirjoittamaan tän postauksen, jota te lukijat olette ilmeisesti kovasti toivoneet. Kiirettä on kuitenkin pitänyt, ja kirjoittaminen on lykkääntynyt. Pakko myöntää, että ehkä olen osittain lykännyt sitä tarkoituksellakin - niin vaikealta tämä tehtävä on tuntunut.

Olen asunut nyt aika tarkalleen vuoden Helsingissä, ja sen vuoksi en luonnollisesti näe Veeraa enää niin usein kuin aiemmin, kun asuin vielä kotona Raisiossa. Olisi toki kiva nähdä useammin, ja muutenkin jutella, mutta molemmilla on omat kiireensä ja omat elämät.

Mutta asiaan, millainen Veera sitten oikeastaan on. Ensimmäisenä tulee mieleen se, että Veera on aina ollut ja tulee varmasti aina olemaankin meidän perheen vauva. On usein tuntunut, että hänelle kaikki on ollut jotenkin helpompaa ja asiat on annettu useammin periksi.

Välillä olen pitänyt Veeraa myös aika itsekkäänä. Lähinnä siksi, ettei Veera ikinä koskaan lainaa tavaroitaan (ja äitin mukaan näin on ollut hiekkalaatikolta asti). Jos pyydän paitaa lainaksi pariksi tunniksi, vastaus on poikkeuksetta ei. Tai aurinkopuuteria. Tai mitä tahansa. Tämän vuoksi ollaan riidelty monet turhat riidat. Veera tosin saattaa parhaillaan yrittää skarpata, sillä ellen ihan väärin muista, viimeksi kysyessäni sain lainaksi jotain, mitä se ikinä mahtoikaan olla.

Veera on mun mielestä harmittavan epävarma ja ujo. Ehkä vähän samanlainen kun minä, ja taas täysin erilainen kuin Hanna, joka ei tunnu pelkäävän mitään. Veera on kovin sosiaalinen ja tykkää ihmisistä, ja kertoo mulle usein tyypeistä joihin haluaisi tutustua. Jotenkin rohkeutta mennä juttelemaan tuntemattomalle ei vain löydy.

Kaiken kaikkiaan Veera on kuitenkin ihan huippu tyyppi. Meillä on usein tosi hauskaa yhdessä, ja musta on ihanaa, miten hyvin Veera tulee toimeen esimerkiksi V-P:n, mun poikaystävän kanssa. Pari viikkoa sitten Veeran ollessa kylässä pelattiin kolmestaan Aliasta ja tehtiin kaikkea hupsua. Kesällä käytiin Korkeasaaressa ja Suomenlinnassa: asioita, joita en ole tullut tehneeksi kenenkään muun kanssa.

Ja joo joo, lokki paskoi mun selkään Suomenlinnassa, siitä Veera jaksaa aina muistuttaa. Se on ärsyttävää. Mutta okei, ehkä ymmärrettävää. (Ja mun mielestä se lokin toiminta oli vaan odotettavissa, kun ottaa huomioon miten paljon lintuja siellä saarella oli. Ihme että niin kävi vaan kerran.)

Vaikka meillä on viisi vuotta ikäeroa, pidän Veeraa siskon lisäksi vähintään yhtä paljon kaverina. Ystävänä. Veeran kanssa on helppo jutella asioista, ja toivon, että myös Veeran on helppo jutella mulle. Mua harmittaa että asun niin kaukana, sillä haluaisin olla pikkusiskoni (molempien, jos totta puhutaan) elämässä paljon enemmän mukana.

Veera on esteetikko, eli tykkää kaikesta kauniista: meikeistä, kauniista kuvista, sisustamisesta, näteistä valokuvista. Ja hevosista. Ja toivottavasti myös vähän meidän koiristakin. Veera tykkää jutella ja juoruta, ja tarvitsee ihmisiä ympärilleen. Veera on ehkä ujo, mutta kun siihen tutustuu, uskon että hän on luotettava ja uskollinen ystävä. Ihana tyttö!

   Suvin blogi ! http://imnosuperrman.blogspot.fi/

But i can't stop staring at your face ♥

 

Woooou teit on paljon !! Muistan paremmin kuin hyvin sen ajan, kun teitä oli reilut 20 kipaletta :) ♥

Onks teistä kivaa, että jatkuvasti pyryttää lunta, ja että saadaan valkea joulu? Viettäisittekö/ vietättekö joulua mielummin jossain Etelän lämmössä? Miten ylipäätään vietätte joulua ? Mitä joulupöydässä on? Missävälissä avataan lahjat ja käydäänkö joulusaunassa? Kuuluuko kirkossa käynti jouluaattoon? Mua oikeesti kiinnostaa !!

Mä odotan aivan hirveesti joulua ! Tuntuu, että viime joulusta olis monen monta vuotta. Onneks ei tarvii enää kauaa odottaa, koska jouluaattohan on 14 päivän päästä, ja sitä seuraa uusivuosi ! Tosin, mun on aina kauheen vaikee ostaa mitään joululahjoja esimerkiks kavereille. Siskoille sitä jotenkuten osaa ostaa, kun ne kehtaa ehdottaa toiveitaan. Kaverit on vähän haastavampia tapauksia :-)

 Mulla on hirvee pulma mun hiustenkanssa. En enää millään jaksais elellä tälläsen moppikasan kanssa, ja haluan siihen jotain äksöniä ! Väri ei tunnu omalta, ja haluaisinkin jotain shokkiväriä taas. Harmi vaan, kun ei kyseiset värit kovin kauaa tunnu päässä pysyvän, ja niiden eteen täytyy tehdä hirmusesti töitä säilyttääkseen värin sellasenaan. Ja muutenkin, kun tosiaan kokoajan  pitäis ottaa värinpoistoa ja värjätä päälle ja niin edespäin. Lyhyemmiksi en halua leikata, mutta mallia haluaisin vähän ( tai enemmän ) muuttaa ja leikellä. Onko teillä jotain siistejä ehdotuksia, ottaisin niitä mielihyvin vastaan !!?!

♥ veera

ps. I know you gyus don't give a fuck, mut jos nyt kumminki :)

Tell me what you want, tell me what you need ♥

Voi ku kiva, että ootte oikeen urakalla jaksanu äänestellä tota kyselyä. Voittajaksi siis päätyi toi " Millainen Veera on?- isosiskon silmin " - postaus, joka ilmestyy hetimiten, kun rakkaat (rakas ?) isosiskoni (isosiskot) sen saavat aikaan, tuskimpa menee kovin pitkää aikaa sen suhteen, mutta malttakaa silti mielenne :)

Nyt menee taas hyvin !  Kokeet vihdoin ja viimein on ohi, ja luntakin riittäis vaikka muille jakaa. Toivottavasti saadaan valkoinen joulu ja uusivuosi, vaikkakin taitaa kyseisistä juhlista tulla vähän erilaiset tänävuonna mun kohdalla.

Nomutta, vietin edellis viikonlopun Helsingissä Suvin ja V-P:n luona. Päätin nyt kuitenkin kertoa kyseisestä viikonlopusta enemmän joku toinen kerta, sillä muuten tulee hirveen pitkä postaus. Nimittäin nyt päätin kirjotella ja julkasta "muutamat" kuvat eilisestä, jolloinka olin Janitalla pulkkailemassa sellasen 3-vuoden tauon jälkeen.

Siispä. Heti koulun päätyttyä käppäiltiin bussipysäkille odottelemaan bussia. Lunta oli reippaasti, ja pakkasta varmasti vieläkin reippaammin, mikä tarkoittaa sitä, että oli saamarin kylmä. Annakin tuli pysäkille ja jutskailtiin siinä sitten, kunnes bussi saapui. Kiitos Anna, kun annoit mun kuluttaa sun toisen matkan ♥

Kun päästiin perille, syötiin, ja lähdettiin vähän huumorimielessä mäkeen. Se oli niin jyrkkä, että hetken tosissani mietin uskallanko edes. No, kun sitten laskin, niin eiköhän mun naamaan pöllähdä vähintääkin saavillinen lunta. Siispä heti ekan laskukerran jälkeen olin ihan lumessa ja meikit valuvaisina (saaaattoikohan osittain johtua myös siitä ne lumiset housut, että viihdyin pitkän tovin siellä maassa sen jälkeen, kun pulkan ja mun tiet erkani ...)

Mäkeä ei jaksettu kovin kauaa laskea, mutta sen jälkeen kuvailtiin vielä ulkosalla. Pakko myöntää, että kyllä siinä ehti jo vähän palella, kun toista tuntia heiteltiin lunta ja möllötettiin siellä.

Lopuksi sisälle juomaan teetä ja nauramaan " ei niin onnistuneille "- kuville, joita muuten riitti..

♥ veera